- TERVEYDENHUOLTO
Terveydenhuolto on suurissa vaikeuksissa. Väestön ikääntymisestä ja henkilöstön eläköitymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen ja sen yhteiskunnallinen vakavuus ovat olleet tiedossa jo vuosia. Korona aiheutti kuitenkin tilanteen odotettua nopeamman kriisiytymisen. Koronan myötä henkilöstö työskenteli paineen alla, venyi ja jousti ja lopulta monet uupuivat päätyen uudelleenkouluttautumaan ja vaihtamaan kokonaan alaa. Menneiden vuosien uhkakuvat ovat muuttuneet tämän päivän todellisuudeksi. Saamme lähes päivittäin seurata uutisointia siitä, miten päivystykset eivät toimi ja jatkohoitopaikat eivät vedä. Useita osastoja on jouduttu supistamaan tai jopa sulkemaan kokonaan. Nyt on viimeinen hetki puuttua ja tehdä ratkaisuja, jotta meillä kaikilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen terveydenhuoltoon munasolusta mummoon. Ratkaisu rakentuu mm. johtamisesta ja osaamisen entistä paremmasta hyödyntämisestä eli varmistetaan se, että ammattilaiset pääsevät tekemään sitä työtä, mihin ovat opiskelleet. Lisäksi hyvinvointialueiden riittävä rahoitus tulee taata ja perusterveydenhuoltoon on panostettava ja saatettava se nyt kuntoon. On myös tärkeää, että terveydenhuollossa on nykyaikainen ja napakka lainsäädäntö, jota myös valvotaan.
Terveydenhuollon ratkaisut ovat kalliita, mutta korjaamatta jättäminen tulee huomattavasti kalliimmaksi. Jokaisella suomalaisella ei ole mahdollisuutta maksaa yksityisestä terveydenhuollosta.
2. IKÄIHMISET
Suomalainen väestö vanhenee nopeasti ja varmasti. Meidän on kyettävä takamaan ikäihmisille inhimillinen ja hyvä vanhuus, hoito ja hoiva. Kotihoidon lisäksi on oltava tarpeeksi hoiva- ja asumispalvelupaikkoja. Kaikille ikäihmiselle koti ei ole enää turvallisin ja parhain paikka asua, vaikka olemme siihen viime vuodet pyrkineet.
Hoitajapulaan on pystyttävä luomaan uusia ratkaisuja. Hoitajamitoituksella on yritetty korjata vuosina 2018 ja 2019 nousseita vakavia puutteita hoidossa ja hoivassa mutta sekään ei vielä korjaa itse hoitajapulaa. Omaishoitajat ovat meille kultaakin kalliimpia inhimillisen hoivan ja talouden näkökulmasta. He tekevät työtä pyyteettömästi, mutta ovat arjessaan kovilla ja ansaitsevat paremmin mitoitetut korvaukset ja vapaapäivät. En kuitenkaan usko, että meillä kaikilla on jatkossa mahdollisuutta hoitaa omia vanhempiamme kotona, vaan meidän on löydettävä tilanteeseen oikeita ja vaikuttavia ratkaisuja. Yhteiskunta tarvitsee työelämään jokaisen työikäisen.
3. OMAVARAISUUS
Omavaraisuus on merkittävä turvallisuuskysymys, joka on viime vuosikymmenen alati kasvaneessa taloudellisessa hyvinvoinnissa, stabiilissa turvallisuustilanteessa ja paikoin sinisilmäisessäkin luottamuksessa unohdettu. Euroopassa käydään sotaa, maailma on yllättäen täysin muuttunut. Meidän on oltava valmiita reagoimaan tähän. Olemme yhteiskunnan toimivuuden peruskysymysten äärellä ja me kaikki ymmärrämme, että esimerkiksi energian ja ruuan omavaraisuutta on parannettava kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi kriisitilanteissa.
Sähkön hinta on aiheuttanut tänä talvena laajaa huolta, erityisesti yhdistettynä korkeaan inflaatioon ja korkotason muutoksiin. Meidän on huolehdittava siitä, että jokainen suomalainen selviää tästä shokista. Oma energiatuotanto on turvattava jatkoa ajatellen. Lisäksi on huolehdittava reilusta omasta monipuolisesta ruuantuotannosta. Pellot on pystyttävä pitämään viljeltyinä, se on meidän kaikkien etumme mukaista. On varauduttava myös globaaliin nälänhätään.
Tulevaisuus on arvaamaton ja siksi Suomen pitää olla entistä omavaraisempi. Emme voi jättäytyä muiden armoille. Meillä on oltava toimivat puolustusvoimat, rajavartiolaitos, pelastuslaitos, poliisi ja terveyenhuolto.